Vuonna 1997 Ranskassa ilmestyi tiiliskiven paksuinen "Kommunismin musta kirja". Se päätyi murskaavaan arvioon kapitalismin vaihtoehtona esiintyneelle, Venäjällä 1917 alkunsa saaneelle yhteiskuntajärjestelmälle. Moni ajatteli, että neuvostokommunismin loppu olisi ollut myös Marxin loppu. Mutta vielä mitä!
Rikkaiden muoti- ja markkinatietoisten amerikkalaisten lehtenä tunnettu The New Yorker listasi lokakuussa 1997 otsikolla "What Next?" ilmiöitä, jotka ovat tulossa muotiin. Yllättävää oli, että lehti veikkasi seuraavaksi vaikutusvaltaisimmaksi ajattelijaksi maailmassa Karl Marxia. Lehden mukaan Marxissa on kaksi puolta: maailmanvallankumouksen profeettana hän erehtyi ja hänet myös ymmärrettiin täysin väärin. Mutta kapitalismin kriitikkona Marx on New Yorkerinkin mukaan otettava todella vakavasti.
Kiinnostus Marxiin on kasvanut samaa tahtia globaalikapitalismin vyöryn kanssa. Lontoolaisen Financial Times –lehden toimittaja John Thornhill kirjoitti Euroopan näkymistä vuodelle 2007 otsikolla "Karl's comeback. The re-emergence of Marxist influence" (28.12.2006). Mm. BBC:n radion viimevuotisessa äänestyksessä kuulijat äänestivät Marxin kaikkien aikojen tärkeimmäksi filosofiksi. Ranskalainen Jacques Attali on myös kirjoittanut uuden kirjan Marxista. Attalin mukaan Marx vastasi jo 1800-luvulla moniin sellaisiin kysymyksiin, joita esitetään vasta nyt.
Thornhillin mukaan globalisaation uusin hyökyaalto on pääsyy, miksi Marx nousee uudelleen kasvavan kiinnostuksen kohteeksi. Miten voisi ollakaan, kun tuoreimpien arvioiden mukaan elämme maailmassa, jossa rikkain 2 % väestöstä omistaa yli 50 % varallisuudesta ja köyhin 50 % omistaa vain 1 %:n varallisuudesta.
Elämme maailmassa jossa pienen superrikkaiden joukon vauraus ja röyhkeys kasvaa yli kaikkien rajojen. He vakuuttavat meille, että kasvavat tulo- ja varallisuuserot, työelämän paheneva epävarmuus ja julkispalveluiden ja sosiaaliturvan alasajo ovat uuden globaalin ajan "luonnonvälttämättömyyksiä". Ja samaan aikaan he kuittaavat itselleen satoihin miljooniin nousevia palkkioita, voittoja ja kultaisia kädenpuristuksia.
Ei ihme, että tällainen kapitalismi nostaa Marxin uuteen arvoon. Ehkäpä kapitalismia ei voikaan ymmärtää ilman Das Kapitalia?
Kommentit